|
virallinen nimi: Astrilla PIC, "Strilla"
|
kasvattaja: hejdi, Tropica omistaja: Amar koulutustaso: ** käyttö: kisa- ja jalostuskäytössä |
** koulutustavoite: Ko Int.II, Re 70, Me 60
Tumps tömps tumps tömps, tömisevät kookkaan, ruunikon tamman kaviot kentän hiekkaan tappavan tasaisesti sen ravatessa eteenpäin rennosti mutta reippaasti. Tamma on Astrilla PIC, tallin ylpeys niin luonteensa kuin sukunsakin puolesta, ja ehdottomasti tallin kilteimpiä hevosia - mystisesti se ei ole perinyt luonnetta kummaltakaan vanhemmaltaan, vaan on aivan oma, ihastuttava itsensä. Nyt tamma nostaa hyvin rullaavan laukan ja pyörii keskiympyrällä täydellisesti taipuneena ja asettuneena. Ratsastajan naamasta kuitenkin näkee, ettei tamman ratsastus taida olla kaikkein keveintä puuhaa, vaikka se siltä ulospäin näyttääkin: ratsastajan apuja ei huomaa laisinkaan, ja silti ratsu vaihtaa laukkaa loistavassa tasapainossa, pienentää ja suurentaa ympyrää kuin suuremman voiman ohjaamana. Kohta saamme nähdä upeaa, rytmikästä passagea ja letkeät mutta hallitut avo- ja sulkutaivutukset. Kenenkään katsojan leuka ei voi välttää maan vetovoiman ja ratsukon upeuden aiheuttamaa yhteisvaikutusta, vaan leuat loksahtelevat auki ihastuksesta.
Loppukäyntien aikana, ratsun venytellessä nautinnollisena kaulaansa ja katsellessaan uteliaana aidanvierustan väkijoukkoa, keskittyvät katselijat kuuntelemaan ratsastajan ja valmentajan sananvaihtoa. "No, miltä se tänään tuntui? Näytti ainakin hyvältä." "Muuten ihan loistava mutta painoi kädelle aika paljon heti jos istunta lähti vähänkin väärille urille, ja lisäysten jälkeen sain tehdä yhden jos toisenkin puolipidätteen että tämä rauhoittui ja rentoutui", selostaa ratsastaja. "No niinpä tietysti, mutta onneksi sä tunnetkin tamman ja tiedät että se innostuu helposti ja on sitten vähän höyryilijä. Kuunteli ja totteli apuja kuitenkin ihan hyvin?" "Toki, kuten normaalistikin", toteaa ratsastaja hymyhuulin hypäten alas tamman selästä ja lähtien taluttamaan sitä talliin, jolloin Astrilla, tutuille Strilla, keskittyy vierellä astelemiseen ja rapsutusten kerjäilyyn.
Utelias joukkio kokoontuu tamman karsinalle, jossa ratsastaja riisuu varusteita hikiseltä ratsultaan. "Voitte vaikka kaikki tulla paapomaan ja rapsuttelemaan tätä tammuskaa siksi aikaa kun käyn viemässä varusteet pois, se rakastaa huomiota eikä sitä haittaa vaikka oma karsinakin olisi tupaten täynnä rapsuttelijoita ja silittelijöitä ja muita hurmattavia", toteaa ratsastaja huvittuneesti hymähtäen, jolloin joukkio tietysti rientää karsinaan jossa tamma hurmailee ihmisiä sulosilmillään ja alahuuli lerpattaen nauttii rapsutuksista.
Kohta tamman ratsastaja saapuu lykäten jokaiselle karsinassa olijalle harjan kouraan, jolloin Strilla saa todellisen tehoharjauksen, mikä ei sitä näytä haittaavan vaikka harjaajat vetelevät harjojaan otsatukan alla, korvilla ja mahan alla. Ratsastaja kertookin Strillan olevan aina samanlainen, todella harjauksesta nauttiva rentoutuja - vain satulan alla siitä löytyy vähän turhankin paljon energiaa, joka kuulemma oikein suunnattaessa on kuitenkin hyödyksi. Nyt tammalta puhdistetaan kaviotkin, jotka se noustaa laiskasti eikä oikein jaksaisi itse pitää sekä kaviota ylhäällä että itseään pystyssä - tällainen se on ratsastajan hymähdyksen mukaan aina.
Pian tamma pääsee pesupaikalle, jossa se nauttii pesustakin täysin siemauksin ja antaa pestä itsensä mistä vain. Ratsastajan kertoman mukaan Strilla nauttii kesäisin suunnattomasti uimisesta, eikä sitä meinaisi järvestä, tai edes pikkuruisesta lätäköstäkään, pois saada kun se vain polskuttaa. Perään ratsastaja kertoo että muutenkin maastossa Strillalta kyllä löytyy energiaa kun ratsastaja sitä haluaa, esimerkiksi laukkapätkillä tamma painaltaa aivan onnessaan kunhan tie on tasainen ja ylämäet se ravailee mielellään korvat hörössä. Sen verran Strillasta kuitenkin löytyy neitiä että pikkuisilla, epätasaisilla poluilla talsimisesta se ei tykkää, siinähän voi vaikka vinksahtaa nilkka tai lohjeta kavio! Jos ratsastaja on käskemässä sitä johonkin epäilyttävän näköiseen paikkaan, löytyy Strillasta kyllä omapäisyyttä sen vetäessä herneen nenäänsä asiasta. "Silloin ei auta kuin suunnan vaihto ja hurja kasa rapsutteluja!" tokaisee ratsastaja.
Tämä toteamus saa kuuntelijat naurahtamaan ja ihastumaan tammaan vielä vähän lisää. Nyt on kuitenkin aika viedä se tarhaan, jonne se astelee löysän riimunnarun päässä taluttajan vierellä ympärilleen katsellen mutta mihinkään vaeltelematta. Tarhassa se tervehtii heti heppakavereitaan hörinällä, rapsuttelee jokaisen kanssa vuorotellen, kirmaa vähän nuorempien hevosten kanssa hetken ja asettuu sitten puun varjoon makoilemaan: tämä kuuluu kuulemma tamman tarhailurituaaleihin. Kuten kuka tahansa voi nähdä, käyttäytyy Strilla toisia hevosiakin kohtaan hyvin ystävällisesti ja tuttavallisesti, aivan kuin ihmisiäkin kohtaan.
Joukkion katsellessa tamman toimia tarhassa, keksii joku kysäistä millainen tamma on kisapaikoilla: jännääjä vai oma itsensä. "No vähän jännäilijä kyllä. Tietysti rauhallinen ja varma ratsastaja auttaa kun osoittaa tammallekin ettei syytä jännitykseen ole, mutta muuten se hyörii ja pyörii normaalia enemmän ja verryttelyssä sipsuttaa selkä notkolla miniaskelilla kunnes ratsastaja saa siihen vähän vauhtia, taivutusta ja rentoutta. Radalla Strilla tykkää tehdä parhaansa kun on niin paljon ihmisiä katselemassa sitä, se haluaa selvästi ihastuttaa jokaisen!" Jälleen naurunpyrähdys, jonka keskeyttää kysymys tamman käyttäytymisestä esteillä. "Hmm, esteitä Strilla lähinnä mulkoilee ilkeästi niitä nähdessään, eikä sillä paljoa hypitäkään. Juttu ei vain kiinnosta sitä, ilmeisesti se ajattelee taas katkeilevia koipia ja lohkeilevia kavioita. Pienet, yksinkertaiset esteet se kyllä hyppää luottavaisen ratsastajan kanssa suhteellisen siivosti, mutta isommilla esteillä se alkaa lyödä jarruja pohjaan ja tehdä sivuloikkia miten sattuu."
Yhtäkkiä puhe keskeytyy tamman omistajan huutaessa ratsastajaa hädissään: "Hei me tarvitaan Strilla nyt tänne, tuo yksi nuori tamma ei suostu menemään kuljetusautoon vaikka sen pitäisi mennä yksin kisoihin - otetaan Strilla mukaan rauhoittelijaksi!" Kiireellä ratsastaja käy hakemassa ilmeisesti aina valmiin Strillan, jota ei lainkaan häiritse keskeytetty tarhailuhetki. Sille heitetään vauhdissa loimi selkään, juuri ja juuri pysäytetään se jalkasuojien laittoa varten ja sitten se lompsii innoissaan mutta rauhallisesti kuljetusautoon, selvästi luullen pääsevänsä näyttelemään itseään suurelle yleisölle. Tamman rauhallisuuden ansiosta nuorikin tamma tulee perässä, kuljetusauton peräkoppi saadaan suljettua ja auton kaartaessa pihatien risteyksestä ei hevososastosta kuulu hiiskaustakaan: ratsastajan arvion mukaan Strilla on nukahtanut kuljetusautoon heti sen startatessa.
| i. Webster Arte | ii. Out of Control N22 | iii. Converse N22 | iiii. Armadillo |
| iiie. Charmageddon | |||
| iie. Fuchsia Blues N22 | iiei. Indigo | ||
| iiee. Burbank CA | |||
| ie. Jarringfly SIN | iei. Manboy Neo | ieii. Romanov GER | |
| ieie. Psycho Abyss | |||
| iee. Amarn Calissa | ieei. Slytherin GER | ||
| ieee. QW Calinka | |||
| e. Amarn Siwilla KRJ II, YLA1 | ei. Heijastus Wikés KRJ I, YLA1 | eii. Petit Whiskey KRJ II, YLA2 | eiii. Ch TM's Edison |
| eiie. Petit Valse Lente | |||
| eie. Biancasterna PK KRJ II, YLA2 | eiei. Feuerstein GEM | ||
| eiee. Bequem | |||
| ee. Kiskillilla SIN KRJ I, YLA2 | eei. Ch Albenstolz M KRJ II, YLA2 | eeii. 51st Street | |
| eeie. Polarnoie | |||
| eee. Suntanzer PASS KRJ I | eeei. Rubinstern | ||
| eeee. Rosentanzer |
Suku valuu yli neljän polven myöskin emän puolelta, nimittäin Strillan netistä löytyvään sukuun kuuluu myöskin eiiee. Lady Likeness ja eeiei. Frost. Lady menestyi muusta Strillan suvusta poiketen paremmin esteillä kuin koulussa, saavuttaen ERJ:n laatuarvostelusta ensimmäisen ja KRJ:n laatuarvostelusta kolmannen palkinnon. Luonteeltaan 14.6.2004 kuollut rautias, 164 senttinen tamma oli lempeä ja ratsuna ailahtelevainen. Hyvää rakennetta Lady ei omistajan, Helena H.:n, sanojen mukaan omannut, mutta sitäkin paremman luonteen. Frost oli selvästikin enemmän kouluun painottunut, Intermediaire-tasoinen, tummanruunikko ori jolta löytyi kokoa 171 senttiä. Myös Frostilla oli käyttäytymisen suhteen hyvät ja huonot päivänsä, jotka erottuivat toisistaan selvästi. Ratsuna "Roope" oli kuitenkin aina energinen ja innokas, mikä tosin aiheutti joskus jopa ongelmia orin huonompina päivinä.
Astrillan suku on minulle harvinaisen tärkeä. Tamman emänisänisä lukeutuu ensimmäisiin omistamiini virtuaalihevosiin ja se alunperin innoitti minut upean holstein-rodun kasvattajaksi. Petit Whiskey taisi myös olla ensimmäinen hevoseni joka saavutti niin KRJ II- kuin YLA2-palkinnot. Tilasin Wikin kasvattajaltaan tilausvarsana siinä vaiheessa kun vielä pursuin virtuaalihevosen omistamisen synnyttämää innostusta, kun ihan oikeasti odotin ja laskin päiviä varsan syntymään, kun tarjouduin jopa hoitajaksi varsan emälle jotta voisin olla mukana tulevan huippukilpaorini elämässä sen alkuhetkistä asti! Valitettavasti tallilla ei, siihen aikaan harvinaisesti, harjoitettu hoitajatoimintaa.. :(
Myös Astrillan emänisänemä Biancasterna PK oli omistuksessani pitkään. En tosin koskaan kiintynyt tammaan erityisemmin, se oli tallin vakiokalustoa joka kuului Heijastukseen kuin nenä päähän ja lapanen käteen, enkä ikinä hennonnut viskata sitä poiskaan. Yllättäen Petit Whiskeyn ja Biancasterna PK:n varsasta tulikin jotain suurta! Del:n omistama Heijastus Wikés nousi ehdottomasti itselleni tärkeimmäksi jonkun muun omistamaksi kasvatikseni - ja tämähän tapahtui jo ennen kuin ori saavutti upean KRJ I -palkinnon, joka joskus tuntui mielestäni saavuttamattomalta. Mutta ei palkinto laisinkaan mielipidettäni orista muuttanut, ja kehitin lähes pakkomielteen siitä että tämä ori on saatava jonkun hevoseni sukutauluun!
Mahdollisuus saada Heijastus Wikés tulevan kilparatsuni sukutauluun aukeni kun hejdi ehdotti että ostaisin hänen omistamastaan kasvatistani Amarn Siwillasta varsan. Muistaakseni minua ei tarvinnut kovin pitkään suostutella, sillä Siwillan suvusta löytyy emänkin puolelta varsinaisia holsteinhelmiä ja yksi omistamani hevonenkin. Siwillan emä, Astrillan emänemä Kiskillilla SIN, oli Evergreystä Absinthilta tilaamani tilausvarsa. Sen emää Suntanzer PASS:ta olin ihastellut jo ties kuinka pitkään, olihan se ensimmäinen holstein joka saavutti KRJ I-palkinnon!
KRJ:n alaiset kilpailut
Strilla kilpailee pääasiassa porrastetuissa, katso ominaisuuspisteet täältä!
tarinakilpailut:KRJ: 20.06.2009: Kwaliteit, HeB tarinaluokka - 3/6:
Kevyesti leijailee,
perhosen lentoa katselee
nuori tammasein,
kesän villitsemä.
Vaan ei liikunto
liian lennokasta oo lain,
vain sellaista
joll tuomarit hurmataan,
yleisön suosio saavutetaan.
On olo iloinen ja kevyt,
ei jännitä kumpainenkaan
ennen suoritusta,
ei jälkeen itku kurkussa
kotiin lähdetä,
vaan iloisin mielin,
kepein sydämin,
kesästä nauttien vain.
KRJ: 30.06.2009: Kwaliteit, HeC tarinaluokka - 4/5:
Heräsin karsinastani harja takussa, hännässä puruja ja kyljet pölyisinä kun jännittyneenä touhottava omistajani ilmestyi harjakori kainalossa ovensuuhun. "Noniin, ylös Strilla nyt, tänään on taas kisapäivä ja on aika kuurata sinut oikein kunnolla!" Nenääni moiselle pirteydelle nyrpistellen nousin laiskasti seisomaan ja mussuttamaan astiaan ilmestynyttä aamupalaani kun Neiti Tekopirteys juoksutti harjaa lyhyellä kesäkarvallani. Nautiskelin kaikessa rauhassa niin kaura-annoksestani kuin ympärilläni touhottavasta omistajastanikin - kavioiden puhdistuksen yhteydessä minua kyllä tyrkittiin vähän ikävästi, mutta kun enhän minä nyt heti aamusta jaksa kavioitani puhdistettaviksi nostella..
Enkä kyllä muutenkaan jaksa itse panostaa ulkonäkööni kummemmin. Ei meikäläistä haittaa lähteä naturellina, ilman öljyttyjä kavioita ja heinänkorsia harjassa vaikka kisoihin - tiedän hurmaavani jokaisen paikalla olijan olemuksellani joka tapauksessa, joten sillä ei oikeastaan ole väliä miten sotkuinen tai siisti olen. Kuitenkin tykkään siitä kun joku puunailee minua, harjaa oikein tarkasti ja suoristaa jouhet nätisti, ja sitten yritän ainakin pari minuuttia pitääkin itseni siistissä kunnossa. Tällaiset kisapäivät ovat siksi mieleeni että minut harjataan, kuurataan ja suitaan normaaliakin antaumuksellisemmin, ja kisapaikalla saan osakseni normaaliakin enemmän ihailevia katseita.
Siksi tänäkin aamuna uneliaisuudestani huolimatta otin kaiken ilon irti kunnollisesta harjauksesta ja astelin kuljetusautoon kiiltävän puhtaana, jouhet ojennuksessa ja suupieletkin pyyhittyinä. Ja voi sitä ihastelun määrää mitä kisapaikalla sainkaan osakseni! Huomiota upeasta, erityissiististä ulkomuodosta ilman että itse tarvitsee korvaansa lotkauttaa: so luxurious!
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
© Amar, sivun taustakuva The Inspiration Gallerystä! Huomaathan että Gestüt Spiegelung on virtuaalitalli!